conversation
listlengths 1
4
|
|---|
[
{
"content": "Miksi joissain Rooman rakennuksissa, kuten esimerkiksi Colosseumin kyljessä, on kirjoitettu LIIII eikä LIV roomalaisin numeraalein?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Milloin ja miten yhdistystoiminta on saanut alkunsa Euroopassa?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Mikä on kantasi kiinalaisen huoneen argumenttiin?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Mitä eroa on selkokielellä ja helpolla yleiskielellä?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Minä vuonna Youtube perustettiin?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Mitkä ovat kymmenen kofeiinipitoisinta kasvia maailmassa?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Miten ihmiset ryhmäytyvät?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Millaisia luontotyyppejä Suomessa esiintyy?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Minkälaisiin työtehtäviin suomalais-ugrilaista kielentutkimusta opiskelleet maisterit tai tohtorit yleensä työllistyvät?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Minulla on ruukkukasvina jättiagaave (Agave americana) ja kaipaisin vinkkejä sen hoitamiseen. Onko ehdotuksia?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Mikä on opiskelluin muinaiskieli Euroopassa?",
"role": "user"
},
{
"content": "Yksi Euroopan opiskelluimmista muinaiskielistä on latina. Latina oli Rooman valtakunnan virallinen kieli, ja se säilyi kauan sen jälkeenkin käytössä tieteellisissä, kirkollisissa ja akateemisissa piireissä.\n\nLisäksi muut muinaiset kielet, kuten muinaiskreikka, heprea ja sanskrit, ovat myös olleet tärkeitä Euroopan opiskelijoiden keskuudessa, mutta eivät välttämättä yhtä yleisiä kuin latina.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Täydennän kysymystäni: mikä on tällä hetkellä Euroopan yliopistoissa opiskelluin muinaiskieli? Ota vastauksessa huomioon kurssitarjonnan laajuus sekä mahdolliset tiedot opiskelijamääristä myös lukioissa.",
"role": "user"
},
{
"content": "Latina on opiskelluin muinaiskieli sekä eurooppalaisissa yliopistoissa että toisen asteen koulutuksessa. Kurssitarjonta vaihtelee maittain ja instituutiokohtaisesti. Voisitko tarkentaa, miten haluat kurssitarjonnan laajuuden otettavan huomioon vastauksessa? Otathan huomioon, etten voi tehdä ristiintaulukointia tai muita tilastotieteellisiä operaatioita asian selvittämiseksi.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Mikä on opiskelluin muinaiskieli Euroopassa?",
"role": "user"
},
{
"content": "Yksi Euroopan opiskelluimmista muinaiskielistä on latina. Latina oli Rooman valtakunnan virallinen kieli, ja se säilyi kauan sen jälkeenkin käytössä tieteellisissä, kirkollisissa ja akateemisissa piireissä.\n\nLisäksi muut muinaiset kielet, kuten muinaiskreikka, heprea ja sanskrit, ovat myös olleet tärkeitä Euroopan opiskelijoiden keskuudessa, mutta eivät välttämättä yhtä yleisiä kuin latina.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Täydennän kysymystäni: mikä on tällä hetkellä Euroopan yliopistoissa opiskelluin muinaiskieli? Ota vastauksessa huomioon kurssitarjonnan laajuus sekä mahdolliset tiedot opiskelijamääristä myös lukioissa.",
"role": "user"
},
{
"content": "Yliopistojen opiskelluin muinaiskieli on myös latina. Kurssitarjontaa on vaikeaa arvioida, sillä kaikki latinan kirjallisuuteen liittyvät kurssit eivät välttämättä vaadi itse latinan taitoa. Lukion opiskelijamäärien huomioon ottaminen on vaikeaa. Lukio-opiskelijat eivät voi suorittaa yliopistojen kursseja muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Mikä on opiskelluin muinaiskieli Euroopassa?",
"role": "user"
},
{
"content": "Kreikan kieli on opiskelluin muinaiskieli Euroopassa.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Muinaiskieliä ovat muun muassa seuraavat:\navestan kieli\nlyydian kieli\nmuinaisenglanti\nmuinaiskreikka\nmuinaisnorja\nmuinaispersia\nmuinaispreussi\nmuinaisranska\nmuinaisruotsi\nmuinaisturkki\nmuinaisvenäjä\nSe, mikä näistä on opiskelluin, siitä minulla ei ole tietoa.",
"role": "user"
},
{
"content": "Mistä voisi lähteä hakemaan tietoa, että mikä on opiskelluin muinaiskieli?",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Mikä on opiskelluin muinaiskieli Euroopassa?",
"role": "user"
},
{
"content": "Kreikan kieli on opiskelluin muinaiskieli Euroopassa.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Muinaiskieliä ovat muun muassa seuraavat:\navestan kieli\nlyydian kieli\nmuinaisenglanti\nmuinaiskreikka\nmuinaisnorja\nmuinaispersia\nmuinaispreussi\nmuinaisranska\nmuinaisruotsi\nmuinaisturkki\nmuinaisvenäjä\nSe, mikä näistä on opiskelluin, siitä minulla ei ole tietoa.",
"role": "user"
},
{
"content": "Kiitos tarkennuksestasi. Tällä hetkellä opiskelluin muinaiskieli Euroopassa on latina, joka oli Rooman valtakunnan virallinen kieli. Valtakunnan luhistumisen jälkeen latina pysyi, ja on edelleen pienemmissä määrin pysynyt käytössä akateemisissa, tieteellisissä ja kirkollisissa piireissä. Latina on myös edelleen toinen Vatikaanivaltion virallisista kielistä. \n\nMuinaiskieltä ei voi kuitenkaan määritellä tarkasti käsitteenä, joten on mahdollista että saat eri vastauksen riippuen siitä keltä kysyt.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Haluaisin pelata jotakin uutta seikkailupeliä. Olen pelannut Monkey Island -pelisarjaa ja Discworld-pelejä. Voitko tehdä niiden tyyppisiä suosituksia?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Voisitko tehdä listan mahdollisista syntymäpäiväjuhlateemoista?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Hei, olen älykäs avustaja. Jatkatko ihmisen vai minun kanssani?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Jos puu kaatuu metsässä, eikä kukaan ole sitä kuulemassa, lähteekö siitä ääni?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Mitkä ovat Suomen talouden keskeisimmät maantieteelliset solmukohdat?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Harrastan lintujen bongaamista, mutta joskus on vaikeaa muistaa kaikkien tipien latinankieliset nimet. Miten ne jäisivät paremmin mieleen? Onko jossain kirjaa erityisesti biologian alan latinasta?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Miten vetytaloutta on mahdollista edistää Suomessa?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Mikä on maailman uhanalaisin laji?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Mitä luontokato tarkoittaa?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Kuvaile sanallisesti, mitä Helene Schjerfbeckin öljymaalaus nimeltä Toipilas esittää. Miten maalauksen esittämää tilannetta voisi tulkita?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Miten piissä voi olla loputon määrä desimaaleja?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Luo suunnitelma puutarhajuhliin",
"role": "user"
},
{
"content": "Voisin antaa oheista paremman vastauksen, mikäli tietäisin tarkalleen, millainen puutarhajuhla on kyseessä. Mikäli haluat, että teen yksityiskohtaisen suunnitelman, ole hyvä ja tarkenna pyyntöäsi. Tässä on kuitenkin ehdotelma yleisluontoisista asioista, joita kannattanee ottaa huomioon puutarhajuhlaa suunniteltaessa: \n\n1. Teema ja koristelut\n\nPuutarhajuhlien teeman valitseminen helpottaa koristelujen ja muiden valmistelujen suunnittelua. Kyseessä voivat olla vaikkapa retrohenkiset, futuristiset tai fantasia-aiheiset juhlat. Koristeluihin voi liittyä myös valaistus. Myös kasvit voivat olla osa koristeluja puutarhajuhlissa. Huonekalujen ja puutarhakalusteiden asetteluun on syytä kiinnittää huomiota. Lisäksi käytettävissä olevien resurssien rajoissa voi harkita joko itse tehtyjä koristeita tai ostettuja.\n\n2. Tila\n\nPyrkimys täyttää tyhjä tila ei välttämättä viisas lähtökohta, vaan on syytä harkita tyhjän tilan varaamista juuri tyhjäksi tilaksi. Liian kalustettu puutarha voi haitaksi esteettömyydelle. Kannattaa myös harkita vieraiden mahdollisia erityistarpeita esteettömyydelle. Puutarha on avoimena tilana haastava myös sään takia. Huonoon säähän voi varautua esimerkiksi pystyttämällä telttoja ja sateensuojia alueelle.\n\n3. Tarjoilu\n\nRuoka- ja juomatarjoiluun vaikuttaa oleellisesti se, käytetäänkö tilauspalvelua vai järjestetäänkö tarjoiltavat itse. Tarjoilun valmistaminen itse voi olla työlästä. On otettava huomioon allergiat, erityisruokavaliot ja erityisesti juomien osalta osallistujien ikäskaala. On myös harkittava noutopöytää, pöytiin tarjoilua tai näiden yhdistelmiä. Juomille on usein tapana perustaa noutopiste.\n\n4. Viihdykkeet\n\nPuutarhajuhlissa voi viitekehyksestä riippuen olla erilaisia aktiviteetteja, kuten leikkimielisiä kisailuja tai pelejä. Voi olla myös esiintyvää viihdettä elävästä musiikista teatteriin. Viihdykkeiden suunnittelussa on syytä ottaa huomioon sijainti, mahdolliset naapurit sekä juhlista muualle kantautuvat äänet ja valot.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Luo suunnitelma Kiina-teemaisiin puutarhajuhliin. Kaikki osallistujat ovat aikuisia.",
"role": "user"
},
{
"content": "Toki! Tässä on esimerkki suunnitelmasta aikuisille suunnattuun Kiina-teemaiseen puutarhajuhlaan. \n\n1. Koristelut\n - värimaailma: punaisen ja keltaisen sävyt\n - lohikäärmeaiheisia koristeita\n - valaistus: ripustettavia paperilyhtyjä ja kelluvia paperilyhtyjä vesiaiheisiin\n - pienoispagodeja\n - kiinalaisin sanonnoin varustettuja lippuja (kalligrafiaa)\n2. Tila\n - paviljonki\n - pagodimaisia rakenteita\n - matalia pöytiä\n - istuintyynyjä\n3. Tarjoilu\n - dim sumia\n - nuudelinoutopöytä\n - vihreää teetä, baijiua ja kivennäisvettä\n - onnenkeksejä ja kuukakkuja\n4. Viihdykkeet\n - mahjong-peli\n - kiinalaista klassista musiikkia",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Luo suunnitelma puutarhajuhliin",
"role": "user"
},
{
"content": "Toki! Tässä muutama idea puutarhajuhliin:\n\n1.**RUOKA:** Voit tilata ruoat pitopalvelusta, valmistaa ne itse tai pyytää vieraita tuomaan mukanaan jotain pientä. Hyviä ruokia puutarhajuhliin ovat esimerksiki piiraat, salaatit ja sormisyötävät. Jälkiruoaksi voi tarjoilla kakkua ja kahvia.\n2.**OHJELMA:** Usein jo pelkkä ruokailu ja keskustelu voi riittää ohjelmaksi, mutta suunnitellut ohjelmanumerot voivat todella nostaa juhlien tunnelman uudelle tasolle. Voit esimerkiksi pyytää vieraita valmistelemaan lyhyen näytelmän tai muun esityksen. Myös yhteislaulu ja -soitto on hyvä ohjelmanumero, johon kaikkien on helppo osallistua. Jos kyseessä on lasten juhlat, voit palkata esimerkiksi taikurin tai pellen esiintymään.\n3.**MUSIIKKI:** Musiikki on myös hyvä tunnelmannostattaja. Voit esimerkiksi palkata tanssiorkesterin tai bilebändin soittamaan juhliin. Jos se tuntuu liioittelulta tai turhan kalliilta, voi myös soittaa musiikkia suoratoistopalvelusta, kuten Spotifysta. Varmista etukäteen, että musiikki kuuluu tarpeeksi hyvin, varoita naapureitasi ja lopeta musiikinsoitto illalla, jotta meluhäiriö jää mahdollisimman vähäiseksi.\n\nToivottavasti näistä ideoista on hyötyä!",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Tekisitkö vielä ehdotuksen koristeluista? Entä mitkä olisivat sopivia teemoja puutarhajuhliin?",
"role": "user"
},
{
"content": "Voit käyttää puutarhajuhlissasi koristeina esimerkiksi erilaisia valaisimia, yhteen kiinnitettyjä ilmapalloja, kukkia lasipulloissa tai maljakoissa, sekä tyynyjä ja verhoja. Sopivia teemoja taas voisivat olla muun muassa kodikas mökkityyli, kiinalainen uusivuosi tai villi länsi.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Luo suunnitelma puutarhajuhliin",
"role": "user"
},
{
"content": "Toki! Tässä muutama idea puutarhajuhliin:\n\n1.**RUOKA:** Voit tilata ruoat pitopalvelusta, valmistaa ne itse tai pyytää vieraita tuomaan mukanaan jotain pientä. Hyviä ruokia puutarhajuhliin ovat esimerksiki piiraat, salaatit ja sormisyötävät. Jälkiruoaksi voi tarjoilla kakkua ja kahvia.\n2.**OHJELMA:** Usein jo pelkkä ruokailu ja keskustelu voi riittää ohjelmaksi, mutta suunnitellut ohjelmanumerot voivat todella nostaa juhlien tunnelman uudelle tasolle. Voit esimerkiksi pyytää vieraita valmistelemaan lyhyen näytelmän tai muun esityksen. Myös yhteislaulu ja -soitto on hyvä ohjelmanumero, johon kaikkien on helppo osallistua. Jos kyseessä on lasten juhlat, voit palkata esimerkiksi taikurin tai pellen esiintymään.\n3.**MUSIIKKI:** Musiikki on myös hyvä tunnelmannostattaja. Voit esimerkiksi palkata tanssiorkesterin tai bilebändin soittamaan juhliin. Jos se tuntuu liioittelulta tai turhan kalliilta, voi myös soittaa musiikkia suoratoistopalvelusta, kuten Spotifysta. Varmista etukäteen, että musiikki kuuluu tarpeeksi hyvin, varoita naapureitasi ja lopeta musiikinsoitto illalla, jotta meluhäiriö jää mahdollisimman vähäiseksi.\n\nToivottavasti näistä ideoista on hyötyä!",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Tekisitkö vielä ehdotuksen koristeluista? Entä mitkä olisivat sopivia teemoja puutarhajuhliin?",
"role": "user"
},
{
"content": "Selvä! Tässä on jokunen koristeluidea: \n\n- LED-valot: Ripusta erilaisia LED-valoja puihin, aitoihin tai katoksiin. \n- Kukka-asetelmat: Puutarhajuhlissa voi istutettujen kukkien lisäksi olla myös leikkokukkia.\n- Ulkomatot: Matoilla voi luoda myös ulkotiloihin kodikkuutta ja rajata tilaa. \n- Verhot: Ripusta teemaan sopivia verhoja eri puolille puutarhaa luomaan tunnelmaa.\n\nTässä on lisäksi joitakin teemoja: \n\n- boheemi tyyli\n- japanilainen teeseremonia\n- trooppinen paratiisi\n- lumottu metsä \n- välimerellinen fiesta.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Tulisiko Turun olla edelleen Suomen pääkaupunki?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Tiputin kahvia paidalleni. Kuinka saisin parhaiten poistettua kahvitahran?",
"role": "user"
},
{
"content": "Kahvitahrat voivat olla vaikeita poistaa, erityisesti, jos tahra ehtii pinttyä kiinni. Puhdistus kannattaa siis aloittaa mahdollisimman nopeasti ennen kuin tahra ehtii kuivua. Käsittele tahraa ensin tahranpoistoaineella tai sappisaippualla ja laita sen jälkeen vaate pesuun. Pese vaate niin kuumassa kuin pesuohje sallii. Jos vaate ei tule puhtaaksi, voit viedä sen pesulaan ja pyytää heitä auttamaan tahran poistamisessa.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Tahra on ehtinyt kuivua. Minulla ei ole tahranpoistoainetta eikä sappisaippuaa. Pesulan palveluihin ei ole aikaa eikä varaa. Olisiko sinulla ehdottaa vielä muita vaihtoehtoja?",
"role": "user"
},
{
"content": "Nopeana ratkaisuna voit kokeilla esimerkiksi etikkaa, ruokasoodaa ja sitruunamehua.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Tiputin kahvia paidalleni. Kuinka saisin parhaiten poistettua kahvitahran?",
"role": "user"
},
{
"content": "Kahvitahrat voivat olla vaikeita poistaa, erityisesti, jos tahra ehtii pinttyä kiinni. Puhdistus kannattaa siis aloittaa mahdollisimman nopeasti ennen kuin tahra ehtii kuivua. Käsittele tahraa ensin tahranpoistoaineella tai sappisaippualla ja laita sen jälkeen vaate pesuun. Pese vaate niin kuumassa kuin pesuohje sallii. Jos vaate ei tule puhtaaksi, voit viedä sen pesulaan ja pyytää heitä auttamaan tahran poistamisessa.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Tahra on ehtinyt kuivua. Minulla ei ole tahranpoistoainetta eikä sappisaippuaa. Pesulan palveluihin ei ole aikaa eikä varaa. Olisiko sinulla ehdottaa vielä muita vaihtoehtoja?",
"role": "user"
},
{
"content": "Mikäli tahra on ehtinyt kuivua ja sinulla ei ole erikoispesuaineita, on paras lähestymistapa tahran irroittamiseen liottaminen. Voit esimerkiksi hieroa tahraan astianpesuainetta ja jättää sen likoamaan lämpimään veteen. Tämän jälkeen voit pestä vaatteen normaalisti. Vaaleiden vaatteiden kohdalla voi käyttää myös hieman valkaisevaa pesuainetta, mikäli sellaista on saatavilla.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Tiputin kahvia paidalleni. Kuinka saisin parhaiten poistettua kahvitahran?",
"role": "user"
},
{
"content": "Laita paita heti likoamaan. Kun se on lionnut hetken, eli noin kymmenen minuuttia, laita tahralle kaupasta löytyvää suihkautettavaa tahranpoistoainetta tai vaihtoehtoisesti geeliä tai sappisaippuaa. Anna vaikuttaa noin viisi minuuttia. Tämän jälkeen pese paita mahdollisimman tehokkaalla ohjelmalla, kuumin sallittu lämpötila. Jos paita on valkoinen, käytä pientä määrää valkaisuainetta ja ainakin valkopyykin omaa pesuainetta.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Tuo valkaisuaineen käyttö hieman mietityttää. Mitä ekologisesti kestäviä vaihtoehtoja on klooripitoisille valkaisuaineille?",
"role": "user"
},
{
"content": "Ekologisesti kestävä vaihtoehto valkaisuaineelle voi olla ympäristöystävällisempi vaihtoehto, joka ei sisällä haitallisia kemikaaleja ja vähentää ympäristövaikutuksia. Tässä muutamia ehdotuksia:\n\nHappi- tai peroksidipohjaiset valkaisuaineet: Nämä valkaisuaineet käyttävät hapen vaikutusta valkaisuprosessissa. Ne ovat ympäristöystävällisempiä kuin klooripohjaiset valkaisuaineet, jotka voivat olla haitallisia vesistöille ja ympäristölle.\nEtikka: Etikka on luonnollinen valkaisuaine, joka voi auttaa poistamaan tahroja ja vaalentamaan tekstiilejä. Se on myös ympäristöystävällinen vaihtoehto.\nAuringonvalo: Auringonvalo voi toimia luonnollisena valkaisuaineena. Ripusta vaatteet aurinkoon kuivumaan, ja auringon UV-säteet auttavat vaalentamaan niitä.\nMuista aina tarkistaa tuotteiden ainesosat ja ympäristömerkit, jotta voit tehdä tietoisen valinnan.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Tiputin kahvia paidalleni. Kuinka saisin parhaiten poistettua kahvitahran?",
"role": "user"
},
{
"content": "Laita paita heti likoamaan. Kun se on lionnut hetken, eli noin kymmenen minuuttia, laita tahralle kaupasta löytyvää suihkautettavaa tahranpoistoainetta tai vaihtoehtoisesti geeliä tai sappisaippuaa. Anna vaikuttaa noin viisi minuuttia. Tämän jälkeen pese paita mahdollisimman tehokkaalla ohjelmalla, kuumin sallittu lämpötila. Jos paita on valkoinen, käytä pientä määrää valkaisuainetta ja ainakin valkopyykin omaa pesuainetta.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Tuo valkaisuaineen käyttö hieman mietityttää. Mitä ekologisesti kestäviä vaihtoehtoja on klooripitoisille valkaisuaineille?",
"role": "user"
},
{
"content": "Voit harkita esimerkiksi seuraavia ekologisia vaihtoehtoja: \n- kylmä vesi\n- auringonvalo\n- etikka\n- ruokasooda\n- happipohjainen pesuaine ja \n- sitruunamehu.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Minkä takia lyttykuonoisilla koirilla on hengitysongelmia?",
"role": "user"
},
{
"content": "Lyttykuonoisia koira- tai kissarotuja kutsutaan yleisesti brakykefaalisiksi roduiksi. Nämä rodut kärsivät tyypillisesti brakykefaalisesta oireyhtymästä, jossa eläin kärsii muun muassa puristuneista ja ahtaista sieraimista, pitkänomaisesta ja paksuuntuneesta kitalaesta, sekä henkitorven ja keuhkoputkien vajaakehityksestä. Edellä mainitut haitat aiheuttavat hengityksen vajaatoimintaa, joka konkretisoituu jatkuvana läähättämisenä, sekä kuorsauksena ja katkonaisena unena.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Voiko näille haitoille ja ongelmille tehdä jotain koiranomistajana?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Minkä takia lyttykuonoisilla koirilla on hengitysongelmia?",
"role": "user"
},
{
"content": "Lyhytkuonoisten koirien hengitystiet ovat usein ahtaammat kuin muiden rotujen yksilöillä. Esimerkkejä tällaisita roduista on mopsi, bostonin terrieri, kiinanpalatsikoira ja englanninbulldoggi. Hengityksen vaikeutumista tavataan joissain määrin kaikilla lyhytkuonoisten rotujen yksilöillä. \n\nHengityksen vaikeutumiseen vaikuttaa useita tekijöitä. Koiralla voi esimerkiksi olla pienet sieraimet, liian pitkä pehmeä kitalaki, kurkunpään muutoksia tai liian ahdas henkitorvi. Hengitysongelmista aiheutuvia haittoja voivat olla esimerkiksi muuttuneet hengitysäänet (esim. kuorsaavat hengitysäänet), rasituksen sietokyvyn heikkeneminen, pyörtyminen ja limakalvojen sinertäminen (hapensaanti vaikeutunut). \n\nLyhytkuonoisten koirien hengitysvaikeudet ovat rakenteellinen ongelma, joka on periytyvä ominaisuus. Lyhytkuonoisen koiran omistajan on hyvä tietää rotunsa erityispiirteet ja ottaa ne huomioon koiran jokapäiväisessä elämässä.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Miten hengitysvaikeudet voitaisiin korjata? Voidaanko sieraimia laajentaa tai luustoa hioa, jotta hapensaanti paranisi?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Minkä takia lyttykuonoisilla koirilla on hengitysongelmia?",
"role": "user"
},
{
"content": "Lyttykuonoiset koirat on jalostettu siten, että niiden kallon muotoon vaikuttavia piirteitä on suosittu jalostuksessa terveyden kustannuksella. Tämän takia koiriin on saatu haluttu ulkonäkö, joka saattaa kostautua rodun terveysongelmilla, joihin kuuluu olennaisesti myös hengitysvaikeiudet.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Voisitko tarkentaa, minkälaisista ruumiinrakenteellisista tekijöistä hengitysvaikeudet tässä tapauksessa johtuvat ja miten rodunjalostus on vaikuttanut niiden kehittymiseen?",
"role": "user"
},
{
"content": "Lyhytkuonoisten koirien hengitysvaikeudet johtuvat seuraavista ruumiinrakenteellisista tekijöistä: \n1. kaventuneet ilmatiehyet\n - Epätavallisen pienet sieraimet rajoittavat ilmavirtaa.\n - Pidentynyt pehmeä kitalaki tukkii kurkun takaosaa.\n - Heikko rusto antaa henkitorven tukkeutua.\n - Kurkunpään etupuolella oleva umpipussi voi kääntyneenä estää kurkunpäätä avautumasta.\n2. lyhytkunoisuus\n - Rajoittaa tärkeiden rakenteiden, kuten kuonon, hampaiden ja kielen tilaa.\n - Vähentää läähättämällä tapahtuvan lämpötilansäätelyn tehokkuutta.\n4. muut luunrangon poikkeamat\n - Painava pää painaa ilmatiehyettä tehden hengittämisestä työlästä.\n\nEdellä mainittujen ruumiinrakenteellisten tekijöiden syntymiseen vaikuttaa joukko monimutkaisia polygeneettisiä tekijöitä; useat geenit vaikuttavat yhdessä haluttujen rodunjalostuspäämäärien saavuttamiseen. Valitettavasti valikoidut geenit, jotka tuottavat haluttuja morfologisia muutoksia, aiheuttavat tahattomasti myös kielteisiä ominaisuuksia.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Mitä minun pitäisi tehdä banaanikärpäsille, jotka ovat vallanneet keittiöni?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Miten verkkovälitteinen vuorovaikutus eroaa kasvokkaisesta?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Olen miettinyt ihmiskunnan tilannetta. Olen hyvin huolissani liikakansoituksesta ja maapallon kestävyydestä. Voisitko ystävällisesti kertoa minulle ehdotuksia kestävämpään elämään maapallolla? Mitä ihmiskunta voisi tehdä paremmin maapallon ekologisen kantokyvyn, ilmastonmuutoksen ja liikakansoituksen suhteen? Olisin myös kiitollinen, jos voisit avata mitä minä yksilönä voisin tehdä asioiden parantamiseksi.",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Jos saisit valita vain yhden kirjan, jota lukisit loppuelämäsi, niin mikä se olisi ja miksi?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Haluaisin perustaa yrityksen joka myy valmistamiani koruja. Mitä kaikkea minun tulisi ottaa huomioon perustaessani yritystä ja minkälaisia yrittämisen muotoja minulla on vaihtoehtoina?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Mitä pitää ottaa huomioon talvipuutarhaa suunniteltaessa?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Millainen yhteys sosiaalipedagogiikalla on sosiaalityöhön?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Miten koiran ja ihmisen näkökyky eroaa toisistaan?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Millaiset tutkimusaiheet tulevat olemaan tärkeitä vuonna 2060?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Kuinka monta monarkiaa Euroopassa on?",
"role": "user"
},
{
"content": "Euroopassa on 12 monarkiaa.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Voisitko nimetä Euroopan monarkiat?",
"role": "user"
},
{
"content": "Euroopan monarkiat ovat Alankomaat, Andorra, Belgia, Espanja, Liechtenstein, Luxembourg, Monaco, Norja, Ruotsi, Tanska, Yhdistynyt Kuningaskunta ja Vatikaanivaltio.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Kuinka monta monarkiaa Euroopassa on?",
"role": "user"
},
{
"content": "Euroopassa on 12 monarkiaa.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Voisitko nimetä Euroopan monarkiat?",
"role": "user"
},
{
"content": "Tunnetuin monarkia Euroopassa on Iso-Britannian eli Yhdistyneet kuningaskunnat. Muita Eurooppalaisia kuningaskuntia ovat Espanja, Norja, Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Liechtenstein, Andorra, Luxemburg, Monaco sekä Vatikaanivaltio.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Kuinka monta monarkiaa Euroopassa on?",
"role": "user"
},
{
"content": "Euroopassa on tällä hetkellä 12 itsenäistä valtiota, jotka ovat monarkioita. Ne ovat Tanska, Norja, Ruotsi, Iso-Britannia, Espanja, Alankomaat, Belgia, Andorra, Liechtenstein, Monaco, Luxembourg ja Vatikaanivaltio.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Miksi nämä maat ovat valinneet säilyttää monarkian nykypäivänä? Miksi kaikki valtiot eivät ole demokratioita?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Kuinka monta monarkiaa Euroopassa on?",
"role": "user"
},
{
"content": "Euroopassa on tällä hetkellä 12 itsenäistä valtiota, jotka ovat monarkioita. Valtiot voidaan luokitella hallintomuotonsa perusteella neljään eri luokkaan:\n\n- Kuningaskunta: **Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Norja, Ruotsi, Tanska**\n- Ruhtinaskunta: **Andorra, Liechtenstein, Monaco**\n- Suurherttuakunta: **Luxemburg**\n- Paavin johtama absoluuttinen vaalimonarkia: **Vatikaanivaltio**\n\nKerron mielelläni, jos haluat tietää Europaan monarkioista jotakin lisää.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Haluaisin tietää lisää paavin johtamasta monarkiasta Vatikaanista. Mikä on sen virallinen kieli? Miten paavi valitaan sen johtajaksi? Miten suuri tämä valtio on asukasluvultaan sekä pinta-alaltaan? Mikä valuutta siellä on käytössä? Enkä kuuluu se Euroopan Unioniin?",
"role": "user"
},
{
"content": "Vatikaanivaltiolla on useita virallisia kieliä. Katolisen kirkon kielenä ja Vatikaanin juridisena kielenä toimii latina. Muita virallisia kieliä ovat italia, ranska ja saksa, joista italiaa ja ranskaa käytetään pääsääntöisesti diplomatian kielinä ja saksaa sveitsiläiskaartin sisällä. Paavi valitaan paavinvaalilla eli konklaavilla edellisen paavin kuoltua tai astuttua alas virastaan. Paavinvaalissa äänioikeutettuja kutsutaan kardinaaleiksi. Vatikaanivaltion asukasluku on hieman alle tuhat henkeä ja pinta-ala on 0,44 neliökilometriä. Vaikka Vatikaanivaltio ei kuulu Euroopan Unioniin, on erillisellä sopimuksella mahdollistettu, että Vatikaanin valuuttana toimii euro.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Kuinka monta monarkiaa Euroopassa on?",
"role": "user"
},
{
"content": "Euroopassa on tällä hetkellä 12 itsenäistä valtiota, jotka ovat monarkioita. Valtiot voidaan luokitella hallintomuotonsa perusteella neljään eri luokkaan:\n\n- Kuningaskunta: **Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Norja, Ruotsi, Tanska**\n- Ruhtinaskunta: **Andorra, Liechtenstein, Monaco**\n- Suurherttuakunta: **Luxemburg**\n- Paavin johtama absoluuttinen vaalimonarkia: **Vatikaanivaltio**\n\nKerron mielelläni, jos haluat tietää Europaan monarkioista jotakin lisää.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Haluaisin tietää lisää paavin johtamasta monarkiasta Vatikaanista. Mikä on sen virallinen kieli? Miten paavi valitaan sen johtajaksi? Miten suuri tämä valtio on asukasluvultaan sekä pinta-alaltaan? Mikä valuutta siellä on käytössä? Enkä kuuluu se Euroopan Unioniin?",
"role": "user"
},
{
"content": "Vatikaani, josta käytetään myös nimitystä Vatikaanivaltio, on pinta-alaltaan maailman pienin itsenäinen valtio, joka sijaitsee Italian niemimaalla, Rooman kaupungin ympäröimänä. Vatikaanin pinta-ala on alle 0,5 neliökilometriä. Arviot väkiluvusta vaihtelevat laskentavasta riippuen noin 500 ja 1000 asukkaan välillä. Maa ei kuulu Euroopan unioniin, mutta siitä huolimatta maan virallinen valuutta on euro.\n\nVatikaania johtaa paavi, joka on vaaleilla valittu absoluuttinen monarkki. Paaville kuuluu siis valtion ylin lainsäädäntö-, toimeenpano- ja oikeusvalta. Paavi toimii tehtävässään tyypillisesti kuolemaansa saakka, minkä jälkeen valitaan uusi paavi. Kuitenkin vuonna 2013 Paavi Benedictus XVI ilmoitti eroavansa paavin tehtävästä. Uuden paavin valitsee kardinaalien muodostama konklaavi, joka kerääntyy Sikstuksen kappeliin äänestämään joukostaan seuraavan paavin. Konklaavi neuvottelee ja äänestää, kunnes joku ehdokkaista saa kaksi kolmasosaa äänistä. Uuden paavin valinta kestää usein joitakin päiviä, joskin historiasta tunnetaan myös useita vuosia kestäneitä vaaleja. Äänestyksen jälkeen äänestysliput poltetaan. Mikäli äänestyksen tulos johtaa uuden paavin valintaan, poltetaan äänestysliput sellaisenaan, jolloin ulos kantautuva valkoinen savu kertoo, että uusi paavi on valittu. Muussa tapauksessa äänestysliput poltetaan märän heinän tai kemikaalin kanssa, jolloin palosta syntyvä musta savu kertoo äänestyksen epäonnistumisesta.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Kuinka monta monarkiaa Euroopassa on?",
"role": "user"
},
{
"content": "Euroopassa on tällä hetkellä 12 itsenäistä valtiota, jotka ovat monarkioita. Valtiot voidaan luokitella hallintomuotonsa perusteella neljään eri luokkaan:\n\n- Kuningaskunta: **Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Norja, Ruotsi, Tanska**\n- Ruhtinaskunta: **Andorra, Liechtenstein, Monaco**\n- Suurherttuakunta: **Luxemburg**\n- Paavin johtama absoluuttinen vaalimonarkia: **Vatikaanivaltio**\n\nKerron mielelläni, jos haluat tietää Europaan monarkioista jotakin lisää.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Haluaisin tietää lisää paavin johtamasta monarkiasta Vatikaanista. Mikä on sen virallinen kieli? Miten paavi valitaan sen johtajaksi? Miten suuri tämä valtio on asukasluvultaan sekä pinta-alaltaan? Mikä valuutta siellä on käytössä? Enkä kuuluu se Euroopan Unioniin?",
"role": "user"
},
{
"content": "Vatikaanissa puhutaan italiaa, mutta ihmiset ymmärtävät myös englantia. Vatikaanivaltio on sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan maailman pienin itsenäinen valtio. Se sijaitsee Italiassa, Rooman kaupungin keskellä. Väkiluku oli vuonna 2023 764 henkeä ja pinta-alaltaan se on vain 44 hehtaarin kokoinen. Vaikka valtio ei kuulukaan Euroopan unioniin, sillä on EU:n kanssa kahdenvälinen sopimus siitä, että maan virallinen valuutta on euro.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miten Hamlet-näytelmä päättyy?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Haluaisin lähteä vaeltamaan Lappiin. Olisiko sinulla suosituksia hyvistä reiteistä ja yöpymispaikoista?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Anna minulle 10 perusteltua syytä jäädä kotiin, vaikka pitäisi mennä töihin tai kouluun.",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Milloin on syyspäiväntasaus?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Jos sinun pitäisi valita joko sellainen ura, jossa työ on yksitoikkoista ja rahallisesti palkitsevaa, tai sellainen, jossa työ on mielenkiintoista ja tulotaso huono, kumman valitsisit ja miksi?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Mikä saa lehdet muuttamaan väriään syksyllä?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Onko olemassa näyttöön perustuvia menetelmiä intuitiokyvyn kehittämiseksi? Jos on, mitä ne ovat?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Miten pitkä matka on Turusta Helsinkiin?",
"role": "user"
},
{
"content": "Linnuntietä etäisyys Turun ja Helsingin välillä on 150,4 km. Teitä pitkin etäisyys on 165,8 km.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Mikä on paras reitti ajaa henkilöautolla Helsingistä Turkuun?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Miten pitkä matka on Turusta Helsinkiin?",
"role": "user"
},
{
"content": "Helsingin etäisyys Turusta on linnunteitse noin 150 kilometriä. Maanteitse matka kasvaa noin 170:een kilometriin.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Miten minun kannattaisi kulkea tuota väliä? Olen saanut työtarjouksen Helsingistä, ja minun pitäisi matkustaa sinne ainakin pari kertaa viikossa.",
"role": "user"
},
{
"content": "Kätevin ja ympäristöystävällisin tapa kulkea Turku-Helsinki väliä on rautateitse. Junamatkan kesto on lyhyimmillään alle kaksi tuntia, mutta rautatiekunnostuksien takia matkan kesto viime vuosina (2022 ja 2023) on ollut pidempi. Myös kaupunkienväliset linja-autot kulkevat väliä, ja yksityisautolla matka kestää n. 1h 50min.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miten pitkä matka on Turusta Helsinkiin?",
"role": "user"
},
{
"content": "Helsingin etäisyys Turusta on linnunteitse noin 150 kilometriä. Maanteitse matka kasvaa noin 170:een kilometriin.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Miten minun kannattaisi kulkea tuota väliä? Olen saanut työtarjouksen Helsingistä, ja minun pitäisi matkustaa sinne ainakin pari kertaa viikossa.",
"role": "user"
},
{
"content": "Matkustaisin ehdottomasti julkisilla. Helsingissä on ruuhkainen liikenne ja parkkipaikan löytäminen on haastavampaa kuin Turussa. Juna ja linja-auto ovat hyviä vaihtoehtoja, sillä vuoroja menee runsaasti vuorokauden aikana. Julkinen liikenne on myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto!",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miten pitkä matka on Turusta Helsinkiin?",
"role": "user"
},
{
"content": "Helsingin etäisyys Turusta on linnunteitse noin 150 kilometriä. Maanteitse matka kasvaa noin 170:een kilometriin.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Miten minun kannattaisi kulkea tuota väliä? Olen saanut työtarjouksen Helsingistä, ja minun pitäisi matkustaa sinne ainakin pari kertaa viikossa.",
"role": "user"
},
{
"content": "Suosittelen matkustamaan junalla tai bussilla. Se on ympäristöystävällisempi kuin oma auto ja voit käyttää matka-ajan rentoutumiseen tai työskentelyyn.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miten pitkä matka on Turusta Helsinkiin?",
"role": "user"
},
{
"content": "Turusta Helsinkiin on noin 166 kilometrin matka autolla, ja noin 150 kilometrin matka linnuntietä.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Kauanko minulla menisi tähän matkaan jos kävelisin koko matkan? Entä jos konttaisin?",
"role": "user"
},
{
"content": "Aikuisen ihmisen kävelynopeus on keskimäärin 5-6 kilometriä tunnissa. Jos oletetaan, että kävellen matkan pituus on sama kuin autolla, eli 166 kilometriä, kestäisi noin 27-33 tuntia kävellä Turusta Helsinkiin.\n\nKonttaaminen on huomattavasti hitaampi liikkumistapa kuin kävely. Kontatessa aikuinen ihminen etenee noin 2 kilometriä tunnissa. Jos matka on 166 kilometriä, kontaten siihen menisi noin 83 tuntia.\n\nOn tärkeää huomata, että nämä ovat vain suuntaa-antavia arvioita, ja todellinen aika voi vaihdella fyysisestä kunnosta, maastosta ja muista tekijöistä riippuen. Näistä kadesta kävely olisi huomattavasti nopeampi ja käytännöllisempi vaihtoehto kuin konttaaminen tällaisella matkalla.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miten pitkä matka on Turusta Helsinkiin?",
"role": "user"
},
{
"content": "Turusta Helsinkiin on noin 166 kilometrin matka autolla, ja noin 150 kilometrin matka linnuntietä.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Kauanko minulla menisi tähän matkaan jos kävelisin koko matkan? Entä jos konttaisin?",
"role": "user"
},
{
"content": "Keskimääräinen kävelynopeus on 4,5 km/h, joten olettaen että matka olisi yhtä pitkä kuin autoteitse, kävelyajaksi tulisi vajaat 37 tuntia. Keskimääräinen konttaamisnopeus taas on noin puolet kävelynopeudesta, joten matkan kesto olisi kontaten reilut 73 tuntia.\n\nTässä laskelmassa ei ole otettu huomioon sitä, että kävelijä tai konttaaja voi edetä autoa suoraviivaisemmin määränpäätä kohti, joten arviot ovat hieman yläkantissa.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Luo ihmissusiaiheinen versio tarot-kortista nimeltä Narri. Kuvaile korttia ja sen symboliikkaa.",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Miltä mantereelta ihmisten uskotaan alun perin levinneen muille mantereille?",
"role": "user"
},
{
"content": "Tiedeyhteisön tämän hetkisen konsensuksen mukaan nykyihmiset ovat levinneet muille mantereille Afrikasta. Tätä näkemystä tukevat sekä arkeologiset löydöt että geneettinen tutkimus. Afrikasta ihmiset ovat vaeltaneet Eurooppaan ja Aasiaan ja Aasian kauttaa Oseaniaan ja Amerikkaan. Ymmärrys ihmisen leviämisestä maapallolla kehittyy uusien löytöjen mukana.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Ahaa, aivan. Entäpä milloin ensimmäisten ihmisten uskotaan saapuneen Suomeen? Mitä kautta Suomeen saavuttiin aikanaan?",
"role": "user"
},
{
"content": "Ihmisasutus levisi Suomeen, kun viimeisin jääkausi päättyi ja mannerjää alkoi vetäytyä kohti pohjoista noin 10 000 vuotta sitten. Varhaisimmat ihmiset tulivat Suomeen etelästä ja kaakosta. Asutus oli aluksi väliaikaista: metsästäjä-keräilijät tulivat nykyisen Suomen alueelle kesäksi, mutta muuttivat talven myötä etelämmäksi. Mannerjään yhä sulaessa asutus leivisi pohjoisemmaksi ja vakiintui. Vakituiset asukkaat sopeutuivat elämään Suomen olosuhteissa ja muodostivat Suomusjärven kulttuurin. Haluatko, että kerron enemmän Suomusjärven kulttuurista?",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miltä mantereelta ihmisten uskotaan alun perin levinneen muille mantereille?",
"role": "user"
},
{
"content": "Tiedeyhteisön tämän hetkisen konsensuksen mukaan nykyihmiset ovat levinneet muille mantereille Afrikasta. Tätä näkemystä tukevat sekä arkeologiset löydöt että geneettinen tutkimus. Afrikasta ihmiset ovat vaeltaneet Eurooppaan ja Aasiaan ja Aasian kauttaa Oseaniaan ja Amerikkaan. Ymmärrys ihmisen leviämisestä maapallolla kehittyy uusien löytöjen mukana.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Ahaa, aivan. Entäpä milloin ensimmäisten ihmisten uskotaan saapuneen Suomeen? Mitä kautta Suomeen saavuttiin aikanaan?",
"role": "user"
},
{
"content": "Jääkausi päättyi Suomessa noin 11 000 vuotta sitten. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Etelä-Suomeen koillisesta tai etelästä, luultavimmin Kundan, Butovon ja Veretjen-kulttuureiden alueilta sekä Norjan rannikon kautta noin 8850-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Ensimmäisten asukkaiden saapuessa Pohjois-Suomi oli vielä ympärivuotisesti jään peitossa, metsät koostuivat lehtipuista ja vedenpinta oli niin korkealla, että Keski-Suomi ja Savo-Karjala olivat Pohjanlahden rannikkoa.\n\nTuolloiset asukkaat puhuivat todennäköisesti useita eri kieliä. Levittäytyessään kohti pohjoista nämä ryhmät kohtasivat pian Lapissa Jäämeren rannikon asukkaita, jotka olivat kulkeneet Länsi-Euroopasta pohjoiseen sulaa Norjan rannikkoa seuraten.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miltä mantereelta ihmisten uskotaan alun perin levinneen muille mantereille?",
"role": "user"
},
{
"content": "Tutkimustieto osoittaa, että nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 300 tuhatta vuotta sitten. Sieltä ihminen levisi muille mantereille niin, että noin 10 tuhatta vuotta sitten lähes joka maailman kolkka oli asutettu.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Mihin tutkimustietoon viittaat? Minkälaista näyttöä väitteelle ihmisen ilmestymisestä Afrikassa on? Tarkenna levittäytymisprosessin kuvausta aikamääreineen.",
"role": "user"
},
{
"content": "Tutkimustietoon perustuvaa näyttöä on erityisesti kahdenlaista: paleontologista ja geneettistä. Afrikasta on löytynyt sekä nykyihmisen että nykyihmistä edeltäneiden isojen ihmisapinoiden (hominidae) fossiileja. Jälkimmäisistä ovat esimerkkejä sahelinapinaihmisen (sahelanthropus tchadensis) ja afarinapinaihmisen (australopithecus afarensis) löydetyt jäänteet. Mitokondrion DNA:n äitilinjan tutkimus on puolestaan osoittanut yhteiseen afrikkalaiseen esivanhempaan. Lisäksi afrikkalaisissa ihmispopulaatioissa on eniten geneettistä eriytyneisyyttä, mikä viittaa pitkään jatkuneeseen paikalliseen evoluutioon.\n\nVaikka tarkkojen aikamääreiden todentaminen on vaikeaa ja edelleen tutkimuksen kohteena, tässä on joitakin oletettuja merkkikohtia nykyihmisen levittäytymisprosessista: \n- Afrikasta pois levittäytyminen 70000-50000 vuotta sitten\n- Aasiaan ja Australiaan levittäytyminen noin 45000 vuotta sitten\n- Eurooppaan saapuminen eri suunnista noin 40000 vuotta sitten\n- Amerikkaan saapuminen noin 15000 vuotta sitten.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miltä mantereelta ihmisten uskotaan alun perin levinneen muille mantereille?",
"role": "user"
},
{
"content": "Heidelberginihmisen uskotaan yleisimmin kehittyneen Afrikassa afrikanihmisestä (Homo ergaster) 600 000–700 000 vuotta sitten ja levinneen sitten Eurooppaan ja Aasiaan. On kuitenkin myös mahdollista, että se kehittyi Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa euroopanihmisestä (Homo antecessor) ja levisi sieltä Afrikkaan ja Aasiaan. Lajin nuorimmat fossiilit ovat 200 000 vuoden ikäisiä, jolloin sen kehitys uusiksi lajeiksi oli jo pitkällä. Heidelberginihmisestä kehittyi Euroopassa neandertalinihminen, Aasiassa denisovanihminen ja Afrikassa nykyihminen.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Entä milloin mikäkin näistä kuoli sukupuuttoon?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Mitä sukukieliä suomella on? Kuinka monta puhujaa niillä on?",
"role": "user"
},
{
"content": "Suomen kielellä on noin 20 sukukieltä, joilla on yhteensä noin 23 miljoonaa puhujaa. Näihin sukukieliin lukeutuvat suurimpina, virallisina valtion kielinä viro ja unkari, sekä vähemmistökielinä saamelaiset kielet, meänkieli, karjala ja vepsä.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Missä näitä vähemmistökieliä puhutaan ja ymmärtääkö niiden puhujat toisiaan? Mikä kielistä on läheisintä sukua suomelle ja miten paljon suomea ja läheisintä sukukieltä puhuva ymmärtävät toisiaan?",
"role": "user"
},
{
"content": "Saamelaiskieliä puhutaan Fennoskandian pohjoisimmassa osassa eli Lapissa, jonka alue ulottuu Norjan ja Ruotsin keski- ja pohjoisosiin, Suomen pohjoisosaan ja Venäjän luoteiseen Murmanskiin. Elossa olevia saamelaiskieliä on yhdeksän ja ne muodostavat osittaisen murrejatkumon, jossa läheisimmät sukukielet ovat keskenään melko ymmärrettäviä. Kaukaisempien, kuten pohjoissaamen ja koltansaamen, puhujat eivät kuitenkaan ymmärrä toisiaan. Saamelaiskielet kuuluvat uralilaisen kielikunnan saamelaiskielten haaraan ja ne ovat suomen etäsukukieliä.\n\nMeänkieltä puhutaan pohjois-Ruotsissa Torniojokilaakson alueella. Joissakin yhteyksissä meänkielen katsotaan olevan yksi suomen peräpohjalaismurteista.\n\nKarjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa, sekä muilla Karjalan alueilla. Karjala on suomen lähisukukieli, mutta sillä on omat murteensa ja kielimuotonsa, joiden murre-erot ovat suuria. \n\nVepsää puhutaan Venäjällä Karjalan, Leningradin ja Vologdan alueilla. Vepsä on meänkielen ja karjalan tavoin suomen lähisukukieli. \n\nMeänkieli, karjala ja vepsä kuuluvat uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen haaraan kuten suomikin, ja ne ovat lähisukukieliä. Vaikka kielet jakavat monia kieliopillisia ja sanastollisisa piirteitä, eivät niiden puhujat välttämättä ymmärrä hyvin toisiaan.\n\nMeänkieli on läheisintä sukua suomelle, ja sen puhujat voivat kommunikoida suomen puhujien kanssa hyvin, vaikkakin jotkin sanat voivat jäädä ymmärtämättä.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Mitä sukukieliä suomella on? Kuinka monta puhujaa niillä on?",
"role": "user"
},
{
"content": "Suomen kielellä on noin 20 sukukieltä, joilla on yhteensä noin 23 miljoonaa puhujaa. Näihin sukukieliin lukeutuvat suurimpina, virallisina valtion kielinä viro ja unkari, sekä vähemmistökielinä saamelaiset kielet, meänkieli, karjala ja vepsä.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Missä näitä vähemmistökieliä puhutaan ja ymmärtääkö niiden puhujat toisiaan? Mikä kielistä on läheisintä sukua suomelle ja miten paljon suomea ja läheisintä sukukieltä puhuva ymmärtävät toisiaan?",
"role": "user"
},
{
"content": "Vähemmistökieliä kuten saamea ja karjalaa puhutaan myös Suomen rajojen sisällä. On vaikea sanoa tarkkaan, miten läheisiä nämä kielet ovat, käytettäisiinkö mittarina esimerkiksi sanaston samankaltaisuutta tai kielioppia? Suomea puhuvan on melko helppoa ymmärtää viroa, etenkin jos käyttökonteksti antaa vihjeitä, mutta unkarin ymmärtäminen on jo hyvin vaikeaa ilman erillisiä kieliopintoja.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Mitä sukukieliä suomella on? Kuinka monta puhujaa niillä on?",
"role": "user"
},
{
"content": "Suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten kielikuntaan, joka on uralilaisten kielten toinen päähaara. Uralilaisille kielille löytyy erilaisia luokittelutapoja, joiden perusteella kielet voidaan määritellä läheisemmiksi tai kaukaisemmiksi sukulaisiksi keskenään. Uralilaisia kieliä ovat suomen lisäksi esimerkiksi viro (n. 1 miljoonaa puhujaa), unkari (n. 14,5 miljoonaa puhujaa), mari (n. 388 000 puhujaa), udmurtti (n. 340 000 puhujaa), ersä (n. 500 000 puhujaa) ja komi (n. 220 000 puhujaa).",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Tiedän Viron ja Unkarin, mutta missä noita viimeisiä mainitsemiasi kieliä puhutaan?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Mitä sukukieliä suomella on? Kuinka monta puhujaa niillä on?",
"role": "user"
},
{
"content": "Suomi kuuluu suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan, johon lukeutuvat mukaan huomattavasti myös unkari ja viro. Muut suomalais-ugrilaset kielet, kuten esimerkiksi karjala, inkeri sekä erilaiset saamelaiskielet, ovat vähemmistökieliä pääosin Venäjällä ja Pohjoismaissa. Tähän kielikuntaan kuuluvien kielien puhujia on yhteensä noin 23 miljoonaa, ja monet pienemmistä kielistä ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Montako puhujaa pienimmillä sukukielillä sitten on? Mitä kuoleville sukukielille voitaisiin tehdä, jotta ne eivät kuolisi sukupuuttoon?",
"role": "user"
},
{
"content": "Pienillä suomalais-ugrilaisilla sukukielillä on yleisesti ottaen erittäin vähän puhujia, ja kielten tilanne voi vaihdella suuresti. Esimerkiksi suomen lähimmällä sukukielellä inkeroisella eli Luoteis-Venäjällä sijaitsevalla Inkerin alueella puhutulla kielellä on vain muutama sata puhujaa. Saamelaiskieliä on nykyyään elossa yhdeksän ja yhteensä niillä on noin 20 000 - 30 000 puhujaa. Pienimmät saamelaiskielet ovat Ruotsissa puhutut uumajansaame ja piitimensaame, joilla molemmilla on vain noin 20 puhujaa, sekä Venäjällä puhuttava turjansaame, jolla on vain kaksi puhujaa.\n\nKuoleville kielille voidaan tehdä useita toimenpiteitä niiden säilyttämiseksi ja elvyttämiseksi. Tässä muutama vaihtoehto:\n\n- Kielten opetus: Kielen opetus on olennainen osa kielen säilyttämistä. Kielen opettaminen kouluissa, yliopistoissa ja yhteisöissä voi auttaa uusia sukupolvia oppimaan uhanalaisia kieliä ja herättää kiinnostusta kielen ylläpitämiseen.\n- Kielten aktiivinen käyttö: Kielen käyttö arkisessa elämässä on tärkeää sen säilyttämisessä. Kielen käyttö perheissä, yhteisöissä ja kulttuuritapahtumissa auttaa kieltä pysymään elossa.\n- Kulttuurin tukeminen: Kielillä on vahva yhteys kulttuuriin ja perinteisiin. Tukemalla perinteisiä tapoja, musiikkia, tanssia ja muita kulttuurisia ilmaisumuotoja voidaan edistää kielen säilymistä.\n- Valtion tuki: Hallitukset voivat tarjota taloudellista tukea kielen elvyttämisohjelmille ja kielten opetukselle. Tämä voi sisältää resursseja kieltenopettajille, kulttuuritapahtumille ja kielten dokumentointipyrkimyksille.\n\nKielten säilyttäminen voi olla haastavaa, ja se vaatii pitkäaikaista sitoutumista monilta tahoilta, mukaan lukien yhteisöt, koulut, hallitukset ja tutkijat. Kielten elvyttäminen on kuitenkin tärkeää kulttuurisen monimuotoisuuden ja kielten monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Mitä sukukieliä suomella on? Kuinka monta puhujaa niillä on?",
"role": "user"
},
{
"content": "Suomi kuuluu suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan, johon lukeutuvat mukaan huomattavasti myös unkari ja viro. Muut suomalais-ugrilaset kielet, kuten esimerkiksi karjala, inkeri sekä erilaiset saamelaiskielet, ovat vähemmistökieliä pääosin Venäjällä ja Pohjoismaissa. Tähän kielikuntaan kuuluvien kielien puhujia on yhteensä noin 23 miljoonaa, ja monet pienemmistä kielistä ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Montako puhujaa pienimmillä sukukielillä sitten on? Mitä kuoleville sukukielille voitaisiin tehdä, jotta ne eivät kuolisi sukupuuttoon?",
"role": "user"
},
{
"content": "Joillain pienillä sukukielillä voi olla vain kymmenkunta puhujaa. Kielet eivät kuole niin helposti sukupuuttoon, jos valtiot ja muut tahot tukevat niiden säilymistä. Yksi tapa voi olla tarjota valtion tai kunnan avustusta vähemmistökieliselle lukupiirille kansalaisopistossa.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Mitä sukukieliä suomella on? Kuinka monta puhujaa niillä on?",
"role": "user"
},
{
"content": "Suomi kuuluu suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan, johon lukeutuvat mukaan huomattavasti myös unkari ja viro. Muut suomalais-ugrilaset kielet, kuten esimerkiksi karjala, inkeri sekä erilaiset saamelaiskielet, ovat vähemmistökieliä pääosin Venäjällä ja Pohjoismaissa. Tähän kielikuntaan kuuluvien kielien puhujia on yhteensä noin 23 miljoonaa, ja monet pienemmistä kielistä ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Montako puhujaa pienimmillä sukukielillä sitten on? Mitä kuoleville sukukielille voitaisiin tehdä, jotta ne eivät kuolisi sukupuuttoon?",
"role": "user"
},
{
"content": "Wikipedian tietojen mukaan\nmeänkieltä puhuu Torniojokilaaksossa Suomen ja Ruotsin puolella yhteensä 60 000 henkilöä.\nKarjalankielen puhujia on Venäjällä noin 100 000. Vepsänkieltä puhuvia oli vuonna 2010 jäljellä 3610. \nVuonna 1998 vatjaa äidinkielenään puhuvia ihmisiä oli enää 30–40. He asuivat Inkerissä kolmessa kylässä Laukaanjoen alajuoksulla. Kaikki puhujat ovat hyvin iäkkäitä, eikä kieli siirry enää lapsille.\nLyydinkieli on hyvin uhanalainen, ja sitä puhuu vain noin 300 henkeä. Lyydin kielen puhuma-alue sijaitsee Karjalan tasavallan itäosassa Petroskoin ympäristössä ja sen eteläpuolella Äänisen rannoilla. \nVähemmistökielien säilymisessä olisi tärkeätä siirtää kielen osaamista nuoremmille sukupolville. Omalla kielellä annettava opetus vahvistaisi kielten säilymistä samoin oman kielinen kirjallisuus.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Hei! Mikä on elämän tarkoitus?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Haluaisin aloittaa uuden kampanjan Arkham Horror LCG -peliä ystäväni kanssa. Mitkä hahmot meidän tulisi valita kaksinpelissä, jotta ne toimisivat mahdollisimman hyvin yhteen koko kampanjan ajan?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Minua kiinnostaa kirjallisuuden opiskelu. Kuinka tärkeää on tuntea klassisen antiikin merkkiteokset, kuten Ovidiuksen Metamorfoosit? Voinko lukea ne käännöksinä vai olisiko paras ottaa latinan alkeiskurssi yliopistolla?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Miksi hiiret yhdistetään aina juustoon animaatioissa ja lastenkirjoissa?",
"role": "user"
},
{
"content": "Hiiret ovat kaikkiruokaisia ja voivat syödä myös juustoa, joskaan se ei kuulu niiden tavalliseen ruokavalioon tai ole erityisen herkullista hiirille. Ajatus juustosta hiirten ruokana todennäköisesti syntyi ruuan perinteisistä säilöntätavoista: entisaikaan vilja säilytettiin purkeissa ja liha korkealla koukuissa. Juusto sen sijaan usein pidettiin hyllyillä, joihin hiirillä oli helppo pääsy. Hiirensyömät juustokimpaleet nähtiin todisteena hiirten mieltymyksestä juustoon.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Tämä on varmaankin ilmiön taustalla, mutta tarkentaisitko vielä, miksi tämä yhteys on päätynyt animaatioihin ja lastenkirjoihin?",
"role": "user"
},
{
"content": "Eräs mahdollinen selitys on ihmisen pyrkimys mimesikseen eli luonnontilan jäljittelyyn luovassa toiminnassaan. Tätä on tiettyinä aikakausina ja tietyistä esteettisistä näkökulmista pidetty jopa hyveenä, jota taiteilijan tulee seurata. Tällöin onnistuminen taiteilijana mitataan mimesiksen onnistumisena. Hiiren viehtymys juustoon on havaittu luonnontila ihmisen rakentamassa ympäristössä, joten tämän yhteyden päätyminen mihin tahansa kulttuurituotteeseen on jäljittelynäkökulmasta ymmärretävää. \n\nToinen mahdollinen selitys liittyy sosiaalisiin representaatioihin. Juuston voi nähdä edustavan inhimillistä kulttuuria itsessään; juustoa ei normaalisti esiinny luonnontilassa, vaan se edellyttää ihmisen harjoittamaa jalostustoimintaa. Hiiren voi puolestaan nähdä edustavan luonnollista entropiaa; hiiri on juustoa syödessään tuholaiseläin, joka hävittää ihmisen tuottamia ja keräämiä resursseja. Tämän yhteyden sisältämien filosofisten implikaatioiden välittäminen seuraaville sukupolville esimerkiksi animaatioiden ja lastenkirjojen kautta voi olla tekijöiden tietoinen tai tiedostamatonkin valinta.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miksi hiiret yhdistetään aina juustoon animaatioissa ja lastenkirjoissa?",
"role": "user"
},
{
"content": "Hiiret ovat kaikkiruokaisia ja voivat syödä myös juustoa, joskaan se ei kuulu niiden tavalliseen ruokavalioon tai ole erityisen herkullista hiirille. Ajatus juustosta hiirten ruokana todennäköisesti syntyi ruuan perinteisistä säilöntätavoista: entisaikaan vilja säilytettiin purkeissa ja liha korkealla koukuissa. Juusto sen sijaan usein pidettiin hyllyillä, joihin hiirillä oli helppo pääsy. Hiirensyömät juustokimpaleet nähtiin todisteena hiirten mieltymyksestä juustoon.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Tämä on varmaankin ilmiön taustalla, mutta tarkentaisitko vielä, miksi tämä yhteys on päätynyt animaatioihin ja lastenkirjoihin?",
"role": "user"
},
{
"content": "Hiirten ja juuston yhdistäminen animaatioissa ja lastenkirjoissa juontaa juurensa historiasta. Tämä yhteys on saattanut syntyä, koska sekä hiiret että juusto löytyivät usein ruokakomeroista ja varastoista, mikä on voinut johtaa uskomukseen, että hiiret pitävät erityisesti juustosta². Lisäksi tämä kuva on visuaalisesti houkutteleva ja helposti tunnistettava, mikä on auttanut sen säilymistä populaarikulttuurissa. Animaatioiden ja lastenkirjojen tekijät ovat käyttäneet tätä kliseetä hyväkseen, koska se on yksinkertainen ja tehokas tapa esittää hiiriä, ja se on vakiintunut osaksi kulttuurista kuvastoa",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miksi hiiret yhdistetään aina juustoon animaatioissa ja lastenkirjoissa?",
"role": "user"
},
{
"content": "Taustalla lienee useita syitä, jotka vaikuttavat yhdessä. Hiiret (mus) ovat ensinnäkin kasviskeskeisyydestään huolimatta varsin sopeutumiskykyisiä ravinnon suhteen ja ihmisen asuttamilla alueilla ne ovat historiallisesti ihmisen ruokavarastoihin päästessään syöneet juustoakin, jos siihen on ollut pääsy. Toseksi kulttuurituotteissa, kuten animaatioissa ja lastenkirjoissa, on myös osittain kyse kulttuurisesta ehdollistumisesta ja meemeistä. Kun jostakin sosiaalisesta ilmiöstä tulee suosittu, sillä on taipumus tulla toistetuksi, ja toisto vahvistaa muistoihin liittyviä hermoyhteyksiä. Kolmanneksi erityisesti visuaalisessa taiteessa kyse voi olla tekniikasta: juusto on helppo piirtää.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Miten juusto piirretään?",
"role": "user"
},
{
"content": "Juuston voi piirtää monella tapaa riippuen juustosta ja kontekstista. Animaatioissa ja lastenkirjoissa juusto piirretään yleensä joko kolmion mallisena tai juustokiekosta leikattuna palana, jossa yksi sivu on kaareva, kuin kakkupalassa. Juustopiirrokseen voidaan lisätä myös \"reikiä\", kuten joissain kovissa juustoissa on, piirtämllä pieniä ympyröitä juuston tahkoille.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miksi hiiret yhdistetään aina juustoon animaatioissa ja lastenkirjoissa?",
"role": "user"
},
{
"content": "Taustalla lienee useita syitä, jotka vaikuttavat yhdessä. Hiiret (mus) ovat ensinnäkin kasviskeskeisyydestään huolimatta varsin sopeutumiskykyisiä ravinnon suhteen ja ihmisen asuttamilla alueilla ne ovat historiallisesti ihmisen ruokavarastoihin päästessään syöneet juustoakin, jos siihen on ollut pääsy. Toseksi kulttuurituotteissa, kuten animaatioissa ja lastenkirjoissa, on myös osittain kyse kulttuurisesta ehdollistumisesta ja meemeistä. Kun jostakin sosiaalisesta ilmiöstä tulee suosittu, sillä on taipumus tulla toistetuksi, ja toisto vahvistaa muistoihin liittyviä hermoyhteyksiä. Kolmanneksi erityisesti visuaalisessa taiteessa kyse voi olla tekniikasta: juusto on helppo piirtää.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Miten juusto piirretään?",
"role": "user"
},
{
"content": "Juusto on usein sarjakuvissa ja lastenkirjoissa tahkon muotoinen. Eli pyöreä, keltainen kiekko tai viipale koloja sisältävää juustoa, kuten emmentalia.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miksi hiiret yhdistetään aina juustoon animaatioissa ja lastenkirjoissa?",
"role": "user"
},
{
"content": "Taustalla lienee useita syitä, jotka vaikuttavat yhdessä. Hiiret (mus) ovat ensinnäkin kasviskeskeisyydestään huolimatta varsin sopeutumiskykyisiä ravinnon suhteen ja ihmisen asuttamilla alueilla ne ovat historiallisesti ihmisen ruokavarastoihin päästessään syöneet juustoakin, jos siihen on ollut pääsy. Toseksi kulttuurituotteissa, kuten animaatioissa ja lastenkirjoissa, on myös osittain kyse kulttuurisesta ehdollistumisesta ja meemeistä. Kun jostakin sosiaalisesta ilmiöstä tulee suosittu, sillä on taipumus tulla toistetuksi, ja toisto vahvistaa muistoihin liittyviä hermoyhteyksiä. Kolmanneksi erityisesti visuaalisessa taiteessa kyse voi olla tekniikasta: juusto on helppo piirtää.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Miten juusto piirretään?",
"role": "user"
},
{
"content": "Tyypillisen juuston piirtäminen on helppo aloittaa käyttämällä yksinkertaisia geometrisiä perusmuotoja, kuten soikiota juustotahkolle ja kolmiota juustolohkolle. Tämän jälkeen lisätään edellä mainituille muodoille kolmiulotteisuutta esimerkiksi erilaisia suunnikkaita tai epäsäännöllisiä nelikulmioita käyttämällä. Kuvan luonnollista vaikutelmaa voi vahvistaa käyttämällä hieman epäsuoria viivoja ja varjostuksia sekä ympyrämuotoja esittämään reikiä. Juusto esitetään usein keltaisen värisenä.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miten kokoomuksen ja sdp:n politiikka eroaa toisistaan?",
"role": "user"
},
{
"content": "Kokoomus on oikealle nojaava konservatiivi-liberaalipuolue, kun taas SDP on vasemmalle nojaava, nimensäkin mukaisesti sosiaalidemokraattinen puolue. Kokoomuksen politiikkaa voisi kuvailla yksilönvapauksia korostavaksi ja vapaamarkkinoiden puolesta puhuvaksi, kun taas SDP:n ajaman politiikan teemoina on yleinen hyvinvointi ja palveluiden saatavuuden varmistaminen.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Mitä tarkoittaa, jos puolue on konservatiivi-liberaali tai sosiaalidemokraattinen?",
"role": "user"
},
{
"content": "Puolueen luonne konservatiivi-liberaalina tai sosiaalidemokraattisena riippuu siitä, minkälaista poliittista ideologiaa ja arvomaailmaa se edustaa. Tässä on lyhyet selitykset kummastakin:\n\n- Konservatiivi-liberaali: Konservatiivi-liberaali puolue yhdistää arvokonservatismin ja talousliberalismin. Arvokonservatismi korostaa perinteisiä yhteisön arvoja ja konservatiivisuutta moraalikysymyksissä. Talousliberalismi puolestaan korostaa vapaata kauppaa sekä verotuksen ja talouden säätelyn vähyyttä. Tällainen puolue pyrkii yhdistämään sosiaalisen konservatiivisuuden ja taloudellisen vapauden elementit.\n\n- Sosiaalidemokraattinen: Sosiaalidemokraattinen puolue puolestaan pohjautuu sosiaalidemokratian ideologiaan. Sosiaalidemokratia korostaa yhteiskunnallista tasa-arvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointivaltion periaatteita. Tällainen puolue pyrkii usein tukemaan julkista terveydenhuoltoa, koulutusta ja muita sosiaalisia palveluita sekä edistämään työntekijöiden oikeuksia ja tulonjakoa.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miten kokoomuksen ja sdp:n politiikka eroaa toisistaan?",
"role": "user"
},
{
"content": "Kokoomus on oikealle nojaava konservatiivi-liberaalipuolue, kun taas SDP on vasemmalle nojaava, nimensäkin mukaisesti sosiaalidemokraattinen puolue. Kokoomuksen politiikkaa voisi kuvailla yksilönvapauksia korostavaksi ja vapaamarkkinoiden puolesta puhuvaksi, kun taas SDP:n ajaman politiikan teemoina on yleinen hyvinvointi ja palveluiden saatavuuden varmistaminen.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Mitä tarkoittaa, jos puolue on konservatiivi-liberaali tai sosiaalidemokraattinen?",
"role": "user"
},
{
"content": "Konservatiivi-liberaali tarkoittaa, että arvoiltaan puolueen edustajat ja äänestäjät ovat jakautuneita. Kokoomuksesta löytyy sekä liberaaleja, jotka kannattavat esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksia että konservatiiveja, jotka arvostavat perinteisiä perhearvoja ja joiden mielestä koti, uskonto ja isänmaa ovat arvostettavia asioita.\n\nSosiaalidemokratia on periaate, jonka mukaan hyvinvointivaltiota halutaan kehittää kontrolloidun markkinatalouden tai sekatalouden kautta. Käytännössä se tarkoittaa työläisten oikeuksien tukemista, verotusta ja vahvaa sosiaaliturvaa.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miten kokoomuksen ja sdp:n politiikka eroaa toisistaan?",
"role": "user"
},
{
"content": "Kokoomus sijaitsee perinteisellä vasemmisto-oikeisto-akselilla keskusta-oikeistolla ja SDP taas kekusta-vasemmistolla. Konkreettisemmin Kokoomus ajaa taloudellisesti markkinaliberalismin arvoja, joilla pyritään vähentämään hallituksen roolia markkinoiden säätelemisessä ja korostamaan markkinataloutta. Sosiaalisesti Kokoomus ajaa konservatiivisia arvoja ja yksilön vapautta ja vastuuta.\n\nSDP on sosiaalidemokratiaa ajava puolue, joka taloudellisesti tavoittelee sekataloutta, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori vaikuttavat markkinoihin. Sosiaalisesti SDP ajaa tasa-arvon, vapauden, ja yhteisvastuun arvoja.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Kumpaa minun pitäisi äänestää?",
"role": "user"
},
{
"content": "Äänestyspäätös on henkilökohtainen ja riippuu henkilökohtaisista arvoista ja näkemyksistäsi. Molemmat puolueet ovat merkittäviä poliittisia puolueita Suomessa, ja kummallakin on omat painopisteensä ja tavoitteensa.\n\nOn tärkeää arvioida mikä puolue edustaa parhaiten sinun näkemyksiäsi ja arvojasi. Kumpi puolue vastaa paremmin omia käsityksiäsi taloudellisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä? Mitkä aiheet ovat sinulle kaikkein merkityksellisimpiä?\n\nJos taloudellinen markkinaliberalismi ja konservatiiviset arvot ovat sinulle merkittäviä, Kokoomus voisi olla puoluevalintasi.\n\nJos taas arvostat sosiaalidemokraattisia arvoja, tasa-arvoa ja yhteisvastuuta, SDP voi olla lähempänä omia näkemyksiäsi.\n\nSuosittelen tutustumaan kunkin puolueen vaaliohjelmaan ja ehdokkaisiin, kuuntelemaan heidän näkemyksiään ja vertaamaan niitä omiin arvoihisi, jotta voit löytää sinulle sopivimman puolueen ja ehdokkaan.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miten kokoomuksen ja sdp:n politiikka eroaa toisistaan?",
"role": "user"
},
{
"content": "Kokoomus sijaitsee perinteisellä vasemmisto-oikeisto-akselilla keskusta-oikeistolla ja SDP taas kekusta-vasemmistolla. Konkreettisemmin Kokoomus ajaa taloudellisesti markkinaliberalismin arvoja, joilla pyritään vähentämään hallituksen roolia markkinoiden säätelemisessä ja korostamaan markkinataloutta. Sosiaalisesti Kokoomus ajaa konservatiivisia arvoja ja yksilön vapautta ja vastuuta.\n\nSDP on sosiaalidemokratiaa ajava puolue, joka taloudellisesti tavoittelee sekataloutta, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori vaikuttavat markkinoihin. Sosiaalisesti SDP ajaa tasa-arvon, vapauden, ja yhteisvastuun arvoja.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Kumpaa minun pitäisi äänestää?",
"role": "user"
},
{
"content": "Äänestyspäätöksesi on tietysti henkilökohtainen valintasi, joka perustuu omaan arvopohjaasi ja uskomuksiisi. Voit kuitenkin kysyä minulta poliittisista aiheista, kuten mikä on SDP:n kanta koulutusleikkauksiin, jolloin voin auttaa sinua päätöksesi tekemisessä.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Miten kokoomuksen ja sdp:n politiikka eroaa toisistaan?",
"role": "user"
},
{
"content": "Kokoomus on itsekäs ja SDP on ahne.",
"role": "assistant"
},
{
"content": "Voisitko vastata kysymykseen siten, että perustelut ovat faktapohjaisia?",
"role": "user"
},
{
"content": "Kumpaankin yllä olevaan väittéseen löytyy varmasti myös hyvät perustelut. Kokoomus on hallituspuolue, joka on juuri suosinut veropolitiikallaan eniten ministeritasoisia palkansaajia. Sen sijaan esimerkiksi työttömyys- ja asumistukeen tulee leikkauksia. Kokoomuksen kannattajat ovat suurelta osin näitä hyvätuloisia. Itsekkyys väitteeseen löytyy vielä paljon enemmänkin perusteita hallituksen leikkauslistalta.\n\nSDP on ahne...vaikkapa vastakkaisten mielipiteiden esittämissä puheenvuoroissa eduskunnassa. Ahnehditaan suurempaa verokertymää hyvätuloisilta ja onko siinä kyseessä sitten varsinaisesti enää ahnehtimista.",
"role": "assistant"
}
] |
[
{
"content": "Kuka on Suomen lähihistoriassa merkittävin kuvanveistäjä-/maalaustaiteilija? \nMillä perustein?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Päivää! Pystyisitkö mahdollisesti kertomaan minulle hyvän maidottoman pannukakun reseptin? Kiitos jo etukäteen!",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Kerro minulle lastensatu, jossa käytetään vain sukupuolineutraaleja ilmauksia. Sadun pitäisi sopia 7–11-vuotiaille.",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Keittiöaltaani viemäri on tukossa, miten avaan sen kotikonstein?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Miten voisi kuvailla norsua näköesteiselle tai sokealle henkilölle?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Mihin kalalajeihin Suomen vesistöissä törmää useimmiten?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Mikä kuvio on seuraavassa ASCII-merkistöllä tehdyssä kuvassa? \n\n /\\\n / \\\n / \\\n /______\\",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Teen omia nettisivuja. Mitä tulee huomioida visuaalisen ilmeen luomisessa?",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Mitkä ovat hyviä pienen tai olemattoman budjetin harrastuksia? Olen opiskelija joka nauttii luonnosta ja ulkona liikkumisesta.",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Täydennä seuraava virke sopivalla tavalla: \"On totta, että nuorisossa on mahtava vetovoima...\".",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Määrittele kybernetiikka.",
"role": "user"
}
] |
[
{
"content": "Haluaisin tutustua niin sanottuun kovaksikeitettyyn (hardboiled) dekkarikirjallisuuteen. Mitä amerikkalaisia ja suomalaisia kirjailijoita ja kirjoja suosittelisit? Perustele suosittelemiesi kirjailijoiden ja kirjojen merkitys kyseessä olevalle lajityypille.",
"role": "user"
}
] |